Minusta on pidetty täällä erinomaista huolta. Jopa siinä määrin, että turvallisuuteeni suhtaudutaan suurella neuroottisuudella ja aika-ajoin tuntuu, etten näe toimiston ja majatalon lisäksi muuta kuin Pick'n'Payn ja Shopriten - siis paikalliset ruokamarketit. Arki on toki arkea kaikkialla, töiden jälkeen tulee pian pimeä eikä pimeällä oikein kukaan liiku ainakaan yksikseen. Viikonloppu vaatii taas vähän lisäsuunnittelua, pakko on päästä jonnekin kumpanakin päivänä, ettei seinät kaadu päälle.
Huolehpitoon liittyen vielä vauvakuvakokoelma. Täällä äitiysloman pituus on ymmärtääkseni pari kolme palkatonta kuukautta, minkä jälkeen äidit palaavat töihin, toiset vauvoineen päivineen. Meidän yhdessä koulutuksessa oli kolmikuinen F., jota koulutuksen ajan hoiti yksi keskuksen työntekijöistä. Aina tauon tullen naisväki kirmasi saparo suorana kohti vauvaa, mutta katsokaa nyt noita kuvia - voiko meitä muka syyttää?
 |
| Afrikan auringonlaskut, vau. |
 |
| Aune. |
 |
| Huoltsikka, jossain Rundun ja Katiman puolimatkassa. |
 |
| Vakkaripaikka autossa, ei ole ikävä. |
 |
| Tältä täällä näyttää jotakuinkin kaikkialla: kuivaa ja ruskeaa, kitukasvuista pusikkoa. |
 |
| Useimmilla huoltoasemilla oli vessa, mikä oli tietysti etenkin mulle ja Aunelle ilahduttavaa. Välillä ainoa vaihtoehto oli puska, mutta kun sekin oli varsin matalaa ja vähäistä, en tullut testanneeksi... |
 |
| Osa asemista näytti siltä, kuin hiekkalaatikkoon olisi tuikattu pari modernia pömpeliä diginäyttöineen ja kortinlukijoineen. |
 |
| Täällä tankkaukseen kuuluu toimenpide, jossa koko autoa keinutetaan ja hölskytellään voimallisesti tankkauksen aikana. En ole ihan ymmärtänyt sen funktiota - joko bensaa jotenkin sekoitellaan tai sitä koitetaan saada mahtumaan tankkiin sillä keinoin lisää. |
 |
| Välillä elämä ponnistaa esiin yllättävissä, ankeissakin olosuhteissa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti